Nuorisotyötä Kuopion maaseudulla -kirjoitussarja muodostuu neljän blogitekstin kokonaisuudesta. Teksteissä kuvataan nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön arkea Kuopion maaseudulla. Kirjoitukset perustuvat syksyllä 2019 tekemiini työntekijähaastatteluihin.

Nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö Kuopion maaseudulla

Mistä koostuvat etsivän nuorisotyöntekijöiden ja nuorisotyöntekijöiden työpäivät, illat ja joskus yötkin? Millaista palvelua etsivän nuorisotyöntekijät tarjoavat?  Netistä on helppo löytää työntekijätiedot toimialueineen (esim. Po1nt.fi-palvelusta), mutta ei kuvauksia työn luonteesta ja laajuudesta. Kirjoitussarjan tarkoituksena on avata, mitä Kuopion kaupungin nuorisotyö ja erityisesti etsivä nuorisotyö, tarjoavat maaseudulla asuville nuorille ja nuorille aikuisille.

Pyrin rakentamaan työn sisällöstä kokonaiskuvaa haastattelemalla maaseudulla työskenteleviä etsivän nuorisotyöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä sekä henkilöitä, jotka ovat työnsä kautta kytköksissä nuorisotyöhön maaseudulla. Saadakseni painotuksen pysymään etsivän nuorisotyön haasteissa ja mahdollisuuksissa olen rajannut haastateltavat työntekijät lähinnä niihin paikkoihin, joissa nuorisotilatoimintaa on ollut vasta vähän aikaa, joissa se on hajanaista tai joissa sitä ei ole lainkaan. Muiden paikkakuntien osalta olen merkinnyt tiedon,  onko alueella nuorisotilaa. Toivon juttusarjan kirkastavan ja konkretisoivan jo olemassa olevan palvelun arkea, mahdollisuuksia, sen erityisluonteisuutta sekä mahdollisia kehittämisen alueita.

Nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä tehdessä aikaa tarvitaan nuorten kohtaamiseen sekä ajomatkoihin alueille, joissa nuoret elävät. Kuvituskuva: Peter Chou, Pixabay

Erilaiset työmuodot

Nuorisotyön tehtävä karkeasti tiivistettynä on ohjata, kasvattaa ja tukea nuorta kasvamaan omaksi itsekseen ja osaksi yhteiskuntaa.

Nuorisotyötä voidaan toteuttaa useilla eri työmuodoilla. Perinteisin lienee samassa tilassa pitkäkestoisesti jatkuva nuorten kohtaaminen. Tilana voi olla esimerkiksi nuorisotila tai kerhotila.

Etsivän nuorisotyöntekijät liikkuvat siellä, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Tavoitteena on kohdata niitä nuoria, jotka ovat palveluiden ulkopuolella tai tarvitsevat niistä huolimatta tukea.

Liikkuvassa nuorisotyössä nuorisotyöntekijät siirtyvät sinne, missä nuoria on ja kohtaavat heitä säännöllisesti sovituilla paikoilla. Liikkuvan nuorisotyön yksi muoto on Aseman lapset Ry:n Walkers auto eli Wauto.

Wauto tarkoittaa matkailuautosta nuorten kohtaamispaikaksi muutettua kulkuneuvoa. Kuopiossa Wautoa on käytetty osana nuorisotyötä erityisesti haja-asutus- ja kuntaliitosalueilla. Wauton toiminta alkoi Kuopiossa syksyllä 2017 ja jatkuu vielä syksyn 2019. Wauto on tarkoitettu alle 18–vuotiaiden nuorten kohtaamiseen. Wautossa on aina oltava kaksi työntekijää ja jokaisen toimintaillan jälkeen tehdään raportti.

Nuorisotyö verkossa mahdollistaa keskustelujen käymisen paikasta riippumatta ja nimettömänä. Chat palveluista löytyy niin nuorisotyö- kuin psykologi- ja kuraattori-chat sekä läksy-chat.

Nuorten iltoja Kuopion maaseudulla

Maaseutumaisilla alueilla kaupungin nuorisotilat toimivat Riistavedellä, Nilsiässä, Juankoskella, Maaningalla ja Vehmersalmella.

Karttulassa nuorten iltoja järjestetään kahdella eri koululla ja Kurkimäessä nuortenillat niin ikään ovat koulun tiloissa. Se, ettei tiloja ole suunniteltu nuorisotiloiksi, voi tuoda mukanaan haasteita tilan muokkaamisesta viihtyisäksi vapaa-ajan ”olohuoneeksi”. Kaikki tilat eivät myöskään ole ajan tasalla vaan niissä voi olla, esimerkiksi vanhentunutta laitteistoa sekä sisäilmaongelmia.

Nuorteniltojen olemassaoloa, paikasta riippumatta, kuvattiin monella tavalla tärkeiksi. Niiden kautta aikaisemmin piiloon jääneet nuorten ongelmat ovat nousseet esiin. Nuorten palaute työntekijöille on ollut ilahtuneen ihmettelevää: ”Ihanko oikeasti olette täällä meitä varten?” Työntekijöitä on myös kiitetty siitä, että he ovat aidosti nuorten puolella ja yrittävät auttaa.

Haasteena maaseudulla toteutettavassa nuorisotyössä koettiin työntekijöiden vaihtuvuus. Tätä selittää korvauksettomien pitkien työmatkojen lisäksi tuntityöntekijöiden vähäiset työtunnit, jolloin palkka jää pieneksi. Työntekijäresurssin rajallisuus vaikuttaa myös niin, ettei mahdollisuutta esimerkiksi pienryhmä- tai leirityöhön ole. Tilannetta voisi helpottaa esimerkiksi työsuhdeauto, jolla saisi kulkea työmatkat.

Työntekijät muistuttivat, että työparius on tärkeä työssä jaksamisen edellytys. Työparin merkitystä perusteltiin niin turvallisuuden, jakautumisen mahdollisuuden kuin reflektoinnin kautta. Usein vaihtuvalle työparille, ei synny samanlaista luottamuksellista suhdetta, jolloin oman työn peilaus ja tilanteiden purkaminen jäävät vajaaksi. Myös työnohjaus koettiin tärkeänä juuri kuulemisen ja kuulluksi tulemisen näkökulmasta.

Liikkuva nuorisotila nuorten kohtaamisen mahdollistajana

Wauto koettiin käyttökelpoisena työvälineenä syrjäkylillä asuvien nuorten tavoittamisessa. Liikkuva nuorisotila mahdollisti nimenomaan kaukana kylän keskustasta asuvien nuorten kohtaamisen. Jo Wauton pysähtymispaikalle nuorille kertyi matkaa ja he liikkuivat paikalle mopolla, moottorikelkalla tai vanhempien tuomana. Kerrallaan Wautoon mahtuu mukavasti noin kahdeksan nuorta, mutta joskus tilassa on ollut yli kymmenenkin nuorta.

Eteläisellä puolella Kuopiota Wauto on ollut käytössä keskimäärin kaksi kertaa viikossa, joka toinen viikko. Wautolla ovat työskennelleet pääsääntöisesti nuorisotyöntekijät. Etsivän nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana kohdennetusti, kun joltain alueelta on noussut huoli nuorista ja on ajateltu näiden nuorten hyötyvän esimerkiksi etsivän nuorisotyön pienryhmätyöskentelystä.

Toisaalta työntekijät toivat esiin, että ennen kuin nuoret ovat ottaneet Wauton omakseen, asian eteen on täytynyt tehdä melko paljon markkinointia. Wauton ei koettu voivan korvata varsinaista nuorisotilaa, jossa tekemisen mahdollisuudet ja tilat ovat eri tasolla ja josta löytyvät esimerkiksi vessat, eikä sähköä tarvitse säännöstellä.

Työntekijät korostivat, että Wautolla työskentelyä on tehtävä nuorten ehdoilla. Parhaat tulokset ovat syntyneet silloin, kun nuoret itse ovat kertoneet, mihin Wautolla kannattaa tulla.

Eri työmuodot ja toimintaan sitoutuminen edistävät syvempää vuorovaikutusta

Eri paikoissa tapahtuvien toimintojen, esimerkiksi välituntitoiminnan, kouluajan päätyttyä – ennen koulukyytien tuloa – tapahtuvan kohtaamisen, ja varsinaisella vapaa-ajalla tapahtuvan työn, kerrottiin tukevan toinen toistaan.

Olipa kyseessä liikkuva nuorisotyö tai kiinteässä paikassa järjestettävät nuortenillat, työntekijät peräänkuuluttivat toimintaan sitoutumisen tärkeyttä. Työntekijöiden liiallinen vaihtuvuus sekä harvakseltaan toteutuvat palvelut, estivät syvemmän vuorovaikutuksen syntymisen nuorten kanssa.

 

Kirjoitussarjaa varten haastattellut työntekijät: Merja Alm, Henna-Riina Heikura, Katja Jäppinen, Janne Katajisto, Miina Morko, Asta Sajaniemi, Tommi Salmela, Henni Vartiainen, Mika Vesterinen

Lisätietoa Kuopion kaupungin maaseutualueista löytyy

Kuopion kaupungin sivuilita:

Pohjois-Savon Kylät ry:n sivuilta: