KuoHulab-hankkeen työntekijä Jari Klemola oli viime syksynä yhteydessä Kuopion kaupungin etsivään nuorisotyöhön. Juankosken alueeseen liittyvä yhteistyökuvio syntyi nopeasti, sillä alueella toimivalla etsivällä nuorisotyöllä oli tiedossa nuoria, joille haluttiin tarjota kohdennettua pienryhmätoimintaa. Alueen nuorten aikuisten ongelmat liittyivät yksinäisyyteen, sosiaalisiin vaikeuksiin sekä pitkään jatkuneeseen eriytymiseen yhteiskunnasta.

Ryhmätoiminta käynnistyi KuoHuLab-hankkeen ja kaupungin yhteistyönä

Kaupungin resursseilla ryhmätoiminnan järjestämistä hankaloitti se, että toimintaan osallistuneet henkilöt asuivat toisiinsa nähden pitkien välimatkojen päässä ja heidän osallistumismahdollisuudet ryhmätoimintaan olivat kulkuyhteyksien vuoksi rajalliset. KuoHulab-hanke mahdollisti auton vuokraamisen nuorten kuljetuksia varten sekä työparin etsivän nuorisotyön työntekijälle.

Ryhmätoiminta käynnistyi marraskuussa 2018. Ryhmä kokoontui talven aikana yhteensä 14 kerta. Keskimäärin nuoria aikuisia oli kokoontumisissa 4‒5. Tämän lisäksi yhteyttä pidettiin muun muassa WhatsApp-sovelluksella ja puhelimitse. Yhteydenpidon hoiti pääsääntöisesti etsivän nuorisotyön työntekijä. Yhteydenpito oli tiiviistä ennen tapaamisia ja myös ryhmätapaamisten välillä.

Osallistujien toiveet ja ideat käyttöön

Ryhmätoiminta suunniteltiin yhdessä ryhmäläisten kanssa. Pääsääntöisesti erilaiset liikunnalliset kokeilut, kuten frisbeegolf ja pilates, olivat haluttuja. Ryhmäläiset saivat myös keksiä itselleen oman nimen ja Suunnaton suksee -nimi olikin eräs varsin onnistunut valinta.

Kun tapaamisen kohde ja toiminto oli päätetty, alkoi hankkeen kehittäjälehtori Jari järjestellä asioita niiden mahdollistamiseksi ja kertoi ryhmän WhatsApp-ryhmässä esimerkiksi aikatauluista ja muista käytännön asioista. Etsivän nuorisotyön työntekijä Mika piti tiiviimmin yhteyttä yksittäisiin nuoriin ja oli tietoinen siitä, kuka osallistuisi mihinkin toimintaan.

Tapaamiset toteutuivat kahden viikon välein lukuun ottamatta loma-aikoja. Tapaamiset tapahtuivat pääosin iltapäivällä tai illalla Kuopion keskustassa, Siilinjärvellä, Tahkovuorella tai Juankoskella. Poikkeuksena oli Rautavaaran Metsäkartanon kaksipäiväinen Nuotta-leiri keväällä 2019, johon osallistui neljä nuorta aikuista. Matkat eri kohteisiin tehtiin vuokratulla pikkubussilla.

Toimintaa ja yhdessä tekemistä!
Toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen olivat vahvasti mukana kohdennetussa pienryhmätoiminnassa Juankoskella. Kuvituskuva. Kuvalähde: Hal Gatewood on Unsplash

Yksi tapaaminen kesti 3‒4 tuntia, sisältäen suunnitellun toiminnan ja erityisen tärkeänä pidetyn yhdessä ruokailun, jolloin keskustelu, rauhassa, nuorten kanssa heitä liikuttavista asioista mahdollistui. Samalla suunniteltiin myös ryhmän tulevia toimintoja.

Ajomatkojen aikaiset keskustelut tärkeitä

Ajomatkojen aikana nuoret keskustelivat yleensä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, mutta monet olivat myös omissa oloissaan kuulokkeet korvillaan. Kevään aikana matkat taittuivat ryhmänjäsenten keskinäisessä puheensorinassa.

Keskustelun aiheet olivat varsin merkittäviä nuoren omaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Ryhmäläiset olivat melko avoimia kertoessaan omasta tilanteestaan ja taustastaan. Kevään aikana muutamat nuoret aikuiset intoutuivat juttelemaan myös kuljettajan kanssa takapenkiltä käsin. Usein ajomatkan aikana käydyt keskustelut olivat merkityksellisempiä kuin ohjatun toiminnan aikana. Keskustelukulttuurissa tapahtui selkeä muutos, kun ryhmäläisten tutustuminen syveni ja luottamus kasvoi.

Ryhmätoiminnan merkitykset moninaiset

Ryhmän hyödyistä ryhmäläiset itse ovat antaneet muun muassa seuraavaa palautetta:

”Ryhmä on auttanut yksinäisyyteen ja ahdistukseen. Ollut kiva, kun on päässyt kokemaan asioita joita ei muuten ole mahdollista tehdä.”

Etsivän työntekijän näkökulmasta ryhmätoiminta on käytännössä ainoa palvelu, jota on voitu tarjota syrjäytymisvaarassa oleville nuorille aikuisille. Nuoret pääsivät tekemään asioita, joita muutkin nuoret tekevät ja joihin heillä ei ollut tavallisesti ollut taloudellisia mahdollisuuksia osallistua. Ryhmätoiminnan merkitys tuli myös hyvin esille kesätauon aikana, jolloin toiminnan katkosta pidettiin murheellisena asiana muutaman ryhmäläisen mielestä.

Toiminta on vahvistanut ryhmäläisten sosiaalisuutta, tarjonnut vaihtelua yksinäiseen arkeen sekä rohkaissut nuoria kohtaamaan ja kokeilemaan erilaisia asioita. Useilla nuorilla ryhmätoiminta on auttanut masennuksen ja yksinäisyyden torjuntaan. Ryhmätoiminta rohkaisi yhtä nuorta itsenäistymään sekä aloittamaan opiskelun.

 

Kirjoittajat:

Heli Suutari, kehittämisasiantuntija, KuoHuLab-hanke, Kuopion kaupunki

Jari Klemola, kehittäjä-lehtori, KuoHuLab-hanke, Humak

Mika Vesterinen, etsivä nuorisotyötekijä, Kuopion kaupunki

Lukuvinkki:

Tutustu kohdennettuun pienryhmätoimintaan Kuopion kaupungin dokumentissa: ”ILO OLLA NUORI. Nuorisopalveluiden toimintaohjelma 2017–2020