Nuorisotyötä Kuopion maaseudulla -kirjoitussarja muodostuu neljän blogitekstin kokonaisuudesta. Teksteissä kuvataan nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön arkea Kuopion maaseudulla. Kirjoitukset perustuvat syksyllä 2019 tekemiini työntekijähaastatteluihin.

Etsivän nuorisotyön lyhyt kuvaus ja termistöä

Savolaisille nuorille suunnatun Po1nt.fi-portaalin sivuilta löytyvät etsivän nuorisotyön kulmakivet:

  • Jalkautuminen nuorten pariin ja paikkoihin, joissa he viettävät vapaa-aikaansa
  • Kohdennettu pienryhmätyö
  • Ennaltaehkäisevä työote
  • Henkilökohtaisen tuen tarjoaminen

Etsivä nuorisotyö perustuu aina vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja on ilmaista.

 

Etsivä nuorsiotyö liikkuu nuorten parissa.
Etsivä nuorisotyö tarjoaa henkiökohtaista tukea ja jalkautuu nuorten pariin. Kuvituskuva: Pixabay.com

 

Työaika on pääsääntöisesti ilta-aikaa, jolloin nuoret ovat vapaa-ajan vietossa. Työntekijät työskentelevät keskimäärin neljänä iltana viikossa.

Jalkautuminen tarkoittaa liikkumista – näkymistä sekä näkemistä – ja nuorten kohtaamista siellä, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi koulujen pihat, puistot, leikkipuistot, ostarit ja kadut. Jalkautuminen auttaa muodostamaan kokonaiskuvan alueesta ja sen ilmiöistä. Jalkautumalla tavoitetaan niitä nuoria, jotka eivät käy nuorisotaloilla tai muissa nuorille tarkoitetuissa paikoissa. Jalkautuvaa työtä tehdään myös kouluille koulupäivien aikana. Tällöin toimitaan aina yhteistyössä kyseisen oppilaitoksen kanssa.

Työparius tarkoittaa tiivistä yhteistyötä yleensä kahden etsivän nuorisotyöntekijän välillä. Jalkautuminen ja pienryhmien vetäminen tapahtuvat aina työparivetoisesti. Yksilöohjausta voidaan tehdä myös vain yhden työntekijän vetämänä. Työparityöskentelylle löytyy useita perusteluja, kuten jakautumisen mahdollisuus tilanteen niin vaatiessa. Tämä tarkoittaa, että toinen työntekijä voi irtautua, esimerkiksi ryhmätilanteesta, hoitamaan akuuttia esille noussutta asiaa yhden nuoren kanssa.

Alueella liikuttaessa kaksi silmäparia havaitsee ympäristöä laajemmin ja tarkemmin. Nuoria kohdatessa työpari yhdessä arvioi tilanteen ennen kontaktinottoa, esimerkiksi: Ovatko henkilöt päihtyneitä? Onko tilanteessa vaaraa? Ovatko henkilöt kohderyhmään kuuluvia? Onko tilanne ylipäätään otollinen kontaktin luomiseen?

Työparius on oleellinen työssä jaksamisen edellytys, sillä se mahdollistaa niin työtilanteiden jakamisen kuin peilaamisen sekä purkamisen sellaisen henkilön kanssa, joka tietää, kokemisen tasolla, mistä asiassa on kysymys.

Etsivä nuorisotyöntekijä voi toimia työparina myös esimerkiksi erityisopettajan, kuraattorin, sosiaalityöntekijän tai muun ammattihenkilön kanssa erilaisissa yhteistyötilanteissa ja projekteissa.

Kohdennettu pienryhmätyöskentely on tärkeä osa etsivän nuorisotyön arkea. Yhteen pienryhmään kuuluu keskimäärin neljästä kahdeksaan nuorta. Ryhmä voi syntyä jalkautuen kohdatuista, jo valmiista kaveriporukoista, joista osa on tiiviimpiä ja osa löyhempiä kaveruussuhteita. Ryhmä voidaan pyrkiä muodostamaan myös yksilönuorista, joilla on samankaltaisia ongelmia tai tarpeita, esimerkiksi yksinäisyys.

Ryhmän luottamuksen kasvaminen vie aikaa ja ryhmäprosessit ovat yleensä kestoltaan pitkiä. Pienryhmä tarjoaa vertaistukea, omanikäisten ja samaa todellisuutta elävien ihmisten näkemyksiä sekä jaettuja onnistumisen kokemuksia, jotka voivat vahvistaa nuoren itsetuntoa ja auttaa häntä ottamaan elämäntilanteensa haltuun.

Yksilötyö, tai yksilöohjaus, on nimensä mukaisesti yhden nuoren kanssa käytävää keskustelua ja auttamista. Auttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi, hakemusten tai kaavakkeiden etsimistä ja niiden yhdessä täyttämistä tai sopivien palvelujen etsimistä. Keskustelun aiheita on yhtä paljon kuin nuoriakin. Ongelmat tai pohdittavat asiat voivat liittyä vaikkapa rahaan, mielenterveyteen, päihteisiin, koulutukseen, seksuaalisuuteen tai sosiaalisiin suhteisiin. Tarvittaessa työntekijä voi lähteä nuoren mukaan virastoihin tai esimerkiksi lääkäriin, jos yksin meneminen ei onnistu.

Samoja teemoja tai mitä tahansa nuorilta nousevaa aihetta käsitellään myös pienryhmissä tai satunnaisessa tapaamisessa jalkautuessa. Etsivä nuorisotyöntekijä on paikasta ja tilanteesta riippumatta nuorta varten liikkeellä.

Pudokasilmoitusten vastaanottaminen kuuluu etsivän nuorisotyön tehtäviin. Tämä tarkoittaa, että nuoresta, jonka toisen asteen opinnot, siviilipalvelus tai asepalvelus on jäänyt kesken, tulee ilmoitus etsivään nuorisotyöhön. Työntekijät pyrkivät tavoittamaan nuoren puhelimitse, mutta jos se ei onnistu, jättävät hänelle viestin siitä, keitä ovat ja miksi nuorta tavoittelevat. Kun kontakti saadaan, nuorelta kysytään kuulumisia ja elämäntilannetta sekä tarvetta ja halukkuutta tavata etsivän työntekijöitä. Palvelu on nuorille vapaaehtoinen niin kuin kaikki muutkin etsivän nuorisotyön muodot.

Kuopio on jaettu maantieteellisiin alueisiin etsivän nuorisotyön viidelle työparille. Yksi työpari keskittyy päihdetyöhön ja heidän toimialuettaan ei ole rajattu.

Nilsiän, Juankosken, Maaningan ja Riistaveden alueella- työskentelee kaksi etsivää nuorisotyöntekijää, jotka toimivat osittain työparina.

Vehmersalmi, Kurkimäki, Hiltulanlahti ja Karttula kuuluvat työparille, jolla on alueellaan myös kaupungin lähiöitä.

Muiden työparien alueet koostuvat kaupungin lähiöistä.

Kirjoitussarjaa varten haastattellut työntekijät: Merja Alm, Henna-Riina Heikura, Katja Jäppinen, Janne Katajisto, Miina Morko, Asta Sajaniemi, Tommi Salmela, Henni Vartiainen, Mika Vesterinen

Lisätietoa etsivästä nuorisotyöstä

Kuopion kaupungin ”ILO OLLA NUORI! Nuorisopalveluiden toimintaohjelma 2017 – 2020”

Po1nt.fi:n sivuilla

Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen sivuilla:

Etsivän nuorisotyön käsikirja

Etsivä nuorisotyön nuorelle

Etsivä nuorisotyö etsivälle nuorisotyöntekijälle

Etsivän nuorsiotyön osaamiskeskus Facebooksissa