KuohuLab-hankkeessa yhtenä innovaatioalustana on Kuopion maaseutumaisten alueiden kehittäminen. Syksyllä 2019 päätimme kokeilla Juankosken syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemista perustamalla ryhmän, joka kokoontuu muutaman kaksi kertaa kuukaudessa yhteisen toiminnan äärelle. Syntyi nuorten nimeämä Suunnaton suksee -ryhmä.

Maaseudun nuorilla on vaarana etääntyä koulutuksesta, ellei ole valmis muuttamaan pois paikkakunnalta. Kouluttamattomuus lisää syrjäytymisriskiä ja pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten miesten osuus on maaseudulla kasvanut merkittävästi. Haasteena onkin etsiä ratkaisuja, kuinka tarjotaan nuorille mahdollisuus mielekkääseen ja työelämän tarpeiden mukaiseen koulutukseen asuinpaikkakunnalta käsin tai miten maaseudun nuorten tarpeet otetaan huomioon keskittämiskehityksessä ja tiukentuvassa taloudessa. (Enbuska 2018.) Verkkovälitteinen opetus ja oppiminen sekä tiivis yhteistyö oppilaitosten, nuoren ja asuinpaikkakunnalla olevien yritysten ja yhteisöjen kesken ovat esimerkkejä keinoista, joilla voidaan tukea nuorten opiskelua asuinpaikkakunnallaan tai sen läheisyydessä.

Ryhmän kokoaminen

Nuorten ryhmää lähdettiin suunnittelemaan yhdessä alueen etsivien nuorisotyöntekijöiden avulla. Kuopion kaupungin etsivän nuorisotyön tavoitteena on kohdata nuoria, jotka ovat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pitkäaikaista tukea tarvitsevia. Nuoret kaipaavat yleensä tukea kaikkiin erilaisiin elämänhallintaan liittyviin asioihin. Työ perustuu kuuntelemiseen ja neuvottelemiseen siitä, mitä kohdeyhteisöön kuuluva ihminen haluaa ja mihin hän on valmis sitoutumaan. Tämän ajatuksen pyrimme pitämään mukana ryhmää kootessa. (Kuopio 2017.)

Päätimme pitää ryhmään tulemiselle erittäin matalaa kynnystä ja päästää nuoret osallistumaan ryhmän kokeilujen suunnitteluun mahdollisimman paljon. Tavoitteeksi asetimme tarjota nuorille mielekkäitä kokemuksia, jotka parhaimmillaan voisivat johtaa esim. harrastuksen, koulutuksen tai työpaikan saantiin. Ryhmään haettiin täysi-ikäisiä työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Etsivien nuorisotyöntekijöiden avulla löysimme ryhmään kuusi potentiaalista mukaan tulijaa.

Suunnaton suksee -ryhmän perustaminen

Ryhmä on kokoontunut nyt kolme kertaa. Ensimmäisellä tapaamisella kokoonnuimme Juankosken nuorisotila Walimoon. Ryhmän saaminen paikalle tapaamisiin vaatii jonkin verran vaivannäköä. Siksi päätimme vuokrata pikkubussin, jolla käymme hakemassa nuoret paikalle melkeinpä kotiovelta. Walimossa tutustuimme toisiimme ja annoimme nuorten osallistavin keinoin määritellä tapaamisten tekemiset, tavoitteet, ajankohdat ja ryhmän nimeämisen. Nuoret eivät tunteneet toisiaan (saati minua), joten tutustumiseen ja luottamuksen saavuttamiseen vaaditaan runsaasti aikaa. Alussa jouduin syöttämään ideoita enemmän kuin olin ajatellut. Nuorilla on mahdollisuus esittää ideoita koko ryhmätoiminnan ajan, ja joka tapaamisessa tälle on varattu myös aikaa.

Ryhmä nimesi itsensä Suunnaton suksee -ryhmäksi, mikä on minusta erittäin hieno nimi. Tapaamisia pyritään järjestämään noin kahden viikon välein ja viestimme WhatsApp-viestipalvelun kautta. Yhteydenpito on tärkeää ryhmän toiminnan kannalta, sitä pitää olla usein ja usein se sisältää myös muistuttelua tulevista tapaamisista ja sovituista asioista.

Liikunta ja yhteinen ruokailu kohtaamisten tukena

Jo toteutuneilla tapaamiskerroilla olemme harrastaneet liikuntaa. Tuorein tapaaminen oli joulukuussa Nilsiän Tahkovuorella, jossa kävimme keilaamassa ja jouluaterialla. Tapaamisten yhteydessä oleva ruokailu onkin noussut merkittävään asemaan ryhmälle. Alun perin mietimme yhdessä syömisen olevan hyvä houkutin tapaamisiin saapumisille, mutta se on muodostunut erittäin tärkeäksi osaksi tutustumiseen ja kokemusten jakamiseen. Aterioinnin yhteydessä olen huomannut alussa olleen ryhmäläisten ujouden ja arkuuden kadonneen sekä itsetunnon selkeästi kasvaneen. Jouluaterialla keskustelu oli luontevaa ja tasavertaista meidän ”ohjaajien” ja nuorten välillä.

 

Keilaajat
Suunnaton suksee -ryhmä kävi keilaamassa Tahkovuorella 12.12.18. Kuva: © Jari Klemola

 

 

 

 

 

 

 

 

Tammikuun ensimmäisessä tapaamisessa päätimme kokeilla Pilatesta (ryhmän oma idea). Tämä olkoon yhtenä esimerkkinä ryhmän rohkeasta heittäytymisestä kokeilujen suhteen, koska Pilates ei kuulu ryhmäläisten luontaisten harrastusten piiriin enkä olisi itse tätä kuuna päivänä edes oivaltanut ehdottaa. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen nuoret ovat löytäneet virikkeitä ja kiintopisteitä hyvän ja mielekkään elämän löytämiseksi. Kokeilujen avulla pyritään myös löytämään Kuopion kaupungille uusia toimintatapoja maaseudun syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamiseksi.

 

Lähteet

Enbuska, Marja 2018. Ammatillisen koulutuksen tila ja tulevaisuus maaseutualueilla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Raportteja 176, 24‒26.

Kuopio 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. Viitattu 16.12.2018. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/8180874/LANUosa3lastejanuorhyvedistavistasek%C3%A4ongelmiaehk%C3%A4isev%C3%A4ttoimetjapalvelut.pdf/94fb2ae0-3cc6-4ff6-9ce9-81b96d0620b3